Tuomari Nurmio ei tällä kertaa julkaise uutta musiikkia, vaan uusia versioita vanhoista kappaleistaan. Vaikka taustayhtye onkin Tuomari Nurmion seesteisin vuosiin, revitään kappaleista silti irti upeasti svengaavia uusia sävyjä, Käytettyä rakkautta – ja 1999-albumien materiaalin muodostaessa kokoelman selkärangan. Tuomari Nurmion kierompaa puolta on siis tältä julkaisulta turha hakea.
Viihteellinen kappalevalikoima toimii uusina sovituksina erinomaisesti, vaikkakin on pakko todeta, että niitä olisi ollut hankala alun alkaenkaan pilata. Hunajainen paholainen vinkuu kuin räkäisen hotellin halpa patja ja humalaisena lavan reunaan nojaava Paha tyttö kuullaan definitiivisenä versiona.
Mukaan on myös jostain syystä otettu epäonnistuneella Karaokekuningas-coverlevyllä alun perin ilmestynyt Rahamies, joka ei toimi tälläkään kokoonpanolla millään tapaa. Ainoat varsinaiset notkahdukset ovat kuitenkin laiskasti vedetty Pikku julmuri ja heppoisen kuuloinen Paavi Roskapankissa, jonka Alamaailman Vasaroiden kanssa esitettyä alkuperäisversiota paremmaksi tuskin voi vetää. Jostain syystä Dumari & Spuget Bailaa! jättää kuitenkin hivenen kylmäksi, eikä keikkojen hurmos ole välittynyt aivan täysin studioäänityksiin asti. Sääli, sillä kyseessä on kuitenkin eräs maamme kansallisaarteena pidettävistä taiteilijoista.
