Tiistaina 11. lokakuuta julkaistaan Harper Collinsin kustantama, journalisti Paul Sextonin (Billboard, The Times, The Guardian) toimittama virallinen elämäkertateos edesmenneestä The Rolling Stones -rumpali Charlie Wattsista.
Wattsin perheen hyväksymästä, uusista ja vanhoista haastatteluista koottu Charlie’s Good Tonight: The Life, the Times, and the Rolling Stones -kirjasta on julkaistu Billboard-lehdessä maistiaisiksi pitkä pätkä, jossa puhutaan The Rolling Stonesin kiertueista sekä Wattsin roolista vuosien saatossa paisuneiden keikkojen suunnittelussa. Watts kertoo kirjassa, ettei hän oikeastaan välittänyt stadionkeikoista, mutta ymmärsi kuitenkin niiden merkityksen taloudellisessa mielessä.
”Jos haluat soittaa 30 000 ihmiselle yhdessä kaupungissa, soittaisitko jossain 3 000 hengen salissa? Niissä pitäisi soittaa kuukauden päivät. [Stadionkeikat] ovat sitä varten ja toivon mukaan ne saadaan täytettyä. On oma syymme tai ilomme tai miksi sitä nyt haluaa sanoa, että meistä tuli sellainen bändi”, Watts toteaa.
”Siinä maailmassa olet itse oma vertailukohtasi. Aina välillä tulee joku bändi tyyliin U2, jonka tekemisiä seuraa tyyliin: ’Miten hyvin he pärjäsivät Denverissä? No hitto, meidän on parempi vetää yhtä paljon kuin he’. Se on sellaista ystävällismielistä kilpailua. Mutta monesti sinä olet ainoa, joka on käynyt jossain paikassa keikalla ja sitten sitä miettii, miksemme tällä kertaa vetäneet yhtä paljon kuin viimeksi?”
Vaikka Watts itse olisikin soittanut mieluummin pienillä jazzklubeilla kuin pitkillä stadionkiertueilla, sujuivat Rolling Stonesin keikat hänestä hyvin kivuttomasti, vaikka keikat paisuivatkin vuosien varrella niin tuotannollisesti kuin kestoltaan. Watts sanoo kirjassa ”syyttävänsä” Led Zeppeliniä siitä, että Rollarien keikkojen pituudet venyivät kaksituntisiksi.
”Hyppäsimme vain muutamassa vuodesta siitä, että soitimme klubeilla kaksi 20 minuutin settiä illassa, mikä oli todella hauskaa, siihen, että soitimme parituntisia settejä, kiitos Led Zeppelinin”, Watts sanoo.
”Jos olet Jimmy Page tai soitat Bonhamin tapaan 20-minuuttisia rumpusooloja, se toimii. Mutta meissä ei ollut kyse sellaisesta, olemme eri juttu. En pidä rumpusoolojen soittamisesta, piste. En kuule asioita sillä tavalla.”
”Kun Zep, kuten me heitä kutsuimme, soitti noita keikkoja – tämä oli siis joskus 1970-luvun alussa – se oli fyysisesti rankkaa, koska lavamonitorit eivät olleet kovin hyviä ja he soittivat kovaa. Puhun siis rumpalin vinkkelistä. Mutta nykyään laitteet ovat todella paljon parempia. Rumpalille on noilla isoilla lavoilla kaikkein vaikeinta tulla kuulluksi, mutta nykyään se hoidetaan puolestasi. Voin siis soittaa aivan luonnollisesti sillä voimakkuudella jolla haluan ja he sitten säätävät volyymia sen mukaan.”
Watts myös sanoo, että toisin kuin monet luulevat, Stones paiski erittäin määrätietoisesti ja kovaa töitä, vaikka varsinkin keltainen lehdistö maalasikin heistä kuvaa rellestävinä raikulipoikina.
”Rolling Stones on hyvin teatraalinen ja hurjan ammattimainen bändi”, Watts toteaa.
”Bändi on ainoastaan kerran tehnyt oharit ja minulta on jäänyt keikka väliin vain kerran, koska minulla oli tiedossani väärä päivämäärä. Jopa nuorina villikkoina, joita emme oikeastaan koskaan olleet… Suuri osa niistä puheista on hevonpaskaa. Tunnen ihmisiä, jotka olivat paljon… mikä ikinä se sana onkaan. Ei pahalla, mutta lehdet ovat kamalia. En voi lukea niitä. Selailen nopeasti krikettisivut läpi ja siinä se.”
Lue Billboardissa julkaistu näyte kokonaisuudessaan täällä.
Charlie Watts menehtyi 24. elokuuta 2021. Hän oli kuollessaan 80-vuotias.
