Paul McCartneystä Many Years From Now –elämäkerran 90-luvulla kynäillyt Barry Miles paljastaa mielenkiintoisia yksityiskohtia Maccan hintakäsityksistä sekä tavallisuuden kaipuusta.
Miles kertoo, että McCartney on aina pyrkinyt olemaan niin tavan tallaaja kuin mahdollista, mutta valtaisa omaisuus ja suosio on tehnyt siitä miehelle hyvin, hyvin hankalaa.
”Hän halusi epätoivoisesti olla ihan tavallinen ihminen”, mies kertoo Expressin tuoreessa haastattelussa. ”Hänellä oli tapana hypätä bussiin jonnekin aina kuin mahdollista… ja hän oli erittäin halukas pysymään kosketuksissa tavallisiksi katsomiinsa ihmisiin… muistan, kuinka olin muutama vuosi sitten hänen studiollaan kun hän pyysi yhtä roudaria hakemaan pullon viskiä, koska hänelle oli tulossa vieraita. Hän antoi roudarille kaksi puntaa. Tämä sanoi vain, että ’Hinnat ovat hieman päässeet viime kerrasta nousemaan, Paul.'”
”Loppujen lopuksi et vain pysty olemaan normaali tyyppi”, Miles jatkaa. ”Et voi olla noin kuuluisa vuosia ja silti säilyttää kosketuksesi tavallisiin ihmisiin. Kaikki hänen ympärillään ovat käytännössä jees-miehiä, vaikka he eivät yritäkään olla sellaisia, eikä hän moista toivoisikaan. Kukaan ei kuitenkaan aio riidellä hänen kanssaan, koska sellaista ei vain tehdä.”
McCartneyn suhteen John Lennoniin Miles kertoo olleen ”niin syvä, että se ylitti kaiken rahasta tai asioiden hoidosta käytävän kinastelun.”
”Paul sanoi, että John vetäisi monet kerrat pienet mummolasinsa kesken riidan nenälleen, mulkaisi niiden yli ja sanoi: ’Se olen vain minä’, ja jatkoi sitten huutamista ja kiroilemista”, mies muistelee. ”Et voi selviytyä Beatlemaniasta ilman että olet täydellisen läheinen muiden jäsenten kanssa. He olivat kaikki nuo vuodet yhdessä omassa oudossa kuplassaan.”
