Arkistot: Levyarviot

Arvio: Kacey Musgraves teki valitettavan siirtymän kohti maneerisuutta ja turvallisuutta

Ollako vai eikö olla countryartisti? Kacey Musgraves on aina tasapainoillut herkullisesti tämän perimmäisen kysymyksen äärellä. Middle of Nowherellä popin ja countryn lantraussuhdetta on korjattu jälkimmäisen hyväksi.

Arvio: Vaikka se loppuni ois on täynnä kiehtovia ideoita, mutta Hopeasiivet ei jätä varaa rakentaa kappaleisiin omaa kosketuspintaa

Lopputuloksena on pikkukiva albumi, josta haluaisi pitää paljon enemmän.

Arvio: Armored Saintin tekemisistä huokuu yhä rakkaus lajiin

Emotion Factory Reset on mukaansatempaavan energinen ja tasalaatuinen kokonaisuus.

Arvio: Underground Firen ajattomasti menneisyydestä lipuva musiikki kietoo kuulijan syleilyynsä kuin usva, jolla on tietoisuus

Hollow Groundsin reipastahtiset ja aina tyylitajuiset biisit kou­kuttavat kerta kerralta yhä varmemmin ja varmemmin.

Arvio: Toxikull luottaa riffivetoiseen tuplakitaraheviin ilman moderneja kikkailuja

Turbulence on kliseinen 40-minuuttinen rehellistä ja yllätyksetöntä tradiheviä.

Arvio: Matteo Mancuso liikkuu jazzin, fuusion ja kevyen rockin välillä vaikuttavasti

Route 96 -albumia vaivaa kuitenkin sama ongelma kuin monia muitakin kitaralevyjä.

Arvio: Flea tekee ensimmäisellä soololevyllään mielenkiintoista jälkeä

Nyt ollaan kaukana Red Hot Chili Peppersin funkrockista.

Arvio: Se, josta ei puhuta murjoo sekä melodisia että raskaammin äärimetallisia riffejä – Makuasiat korostuvat Syvyyden portit on saatava auki -albumin kohdalla

Tällaista metallia ei tee Suomessa nykyään liian moni.

Arvio: Laibach survoo yhteen eri mu­siikkityylejä, lelumaisia soundeja ja nykyajan kliseitä

Musickin kappaleet kuulostavat siltä kuin ne palvelisivat järjestelmää ivallisesti hymyillen.

Arvio: Lovebitesin hyperenerginen power metal kaatuu yhteen katastrofaaliseen ongelmaan

Laulajan kireä vibra tärvelee koko paketin.

Arvio: Aldous Harding saa aikaan jännittävän ristivedon – Train on the Island houkuttelee tulemaan lähemmäs ja olemaan samalla varuillaan

Hardingissa on oikeasti jotakin lumoavan outoa.

Arvio: Kevin Morbyn Little Wide Open on itseään ruokkivan loputtoman tyylilainailukehän tuotos

Kevin Morbyn muototietoinen luomus on americanaa americanas­ta.