Memento Mori on käsitteenä metallin zeitgeistia. Lamb Of Godista Polyphiaan ja Suicide Silenceen lukuisat bändit ovat viime vuosina käyttäneet konseptia tai sen englanninkielistä versiota ”remember that you have to die” levyjensä tai biisiensä nimissä.
Jos Mardukin edellinen albumi Viktoria (2018) keskittyi pelkästään toisen maailmansodan tarinoihin, on Memento Morinkin aihepiiri yhtä rajattu. Kaikki biisit käsittelevät hitaammin tai nopeammin lähestyvää kuolemaa.
Musiikillisesti levy jatkaa puolituntisen Viktorian punkahtavan pelkistettyä linjaa, joskin 42-minuuttiseen Memento Moriin mahtuu vähän enemmän variaatiota, kuten levyn päättävän As We Aren lähes säkkipilleiltä kuulostavat kitaramelodiat.
Allekirjoittaneen mielestä Viktoria on Mardukin tähän mennessä kirkkaasti paras levy. Ihan niihin sfääreihin Memento Mori ei yllä, mutta se jättää 80 vuoden takaisiin tarinoihin keskittynyttä edeltäjäänsä henkilökohtaisemman ja akuutimman tunnelman, ja voi siten muodostua monelle tärkeämmäksi levyksi.
Mardukin ura tuntuu edelleen taiteellisesti erittäin nousujohteiselta, joten Memento Morin lähestyvästä kuolemasta kertovista biiseistä huolimatta bändille toivoo mahdollisimman pitkää ikää.
