BILLY IDOL: Devil´s Playground

Arvio julkaistu Soundissa 03/2005.
Kirjoittanut: Jari Jokirinne.
Billy-setä on tehnyt pitkästä aikaa uuden levyn!

Arvio

BILLY IDOL
Devil´s Playground
Sanctuary

Billy-setä on tehnyt pitkästä aikaa uuden levyn! Devil's Playground on miehen ensimmäinen studioalbumi sitten kulttiklassikoksi muodostuneen, "futuristisen" ja "rankan" Cyberpunkin (1993). Odotin, että Billyn uudella levyllä olisi samankaltaista camp-arvoa, mutta pettymyksekseni mies on harkitusti vältellyt kaikkia ylilyöntejä, ellei sellaiseksi laske levykannen sinänsä kunnioitettavan six packin esittelyä tai järkyttävän huonoa makua osoittavaa Yellin' At The Christmas -joululaulua.

Mutta täysin metsään ei Idol ole Devil's Playgroundin myötä vetäissyt. Varsinkin levyn alkupäähän sijoitetut hardrock-palat ovat pidemmän kelailun jälkeen todellisia iskusävelmiä, joiden voisi kuvitella helposti uppoavan vaikkapa Velvet Revolveria diggaileville. Värisuora Super Overdrive, World Comin' Down ja Rat Race esittelee Billy Idolin aisaparinsa Steve Stevensin kanssa musiikillisesti rankempana kuin koskaan, ja yllättäen yhdistelmä toimii levyn teemaan sopivasti, pirun hyvin.

Jos joku ihmetteli, miksi Idol oli musiikkimaailmasta poissa liki kaksitoista vuotta, selittyy se yksinkertaisella tragedialla. Vuonna 1994 Idol, tuoreena kahden lapsen isänä, vetäisi yliannostuksen, joka oli hiuskarvan päässä tappaa hänet. Raitistumisen jälkeen mies huomasi menettäneensä niin levy-yhtiönsä kuin taustabändinsäkin. Levyjen välisen ajan tämä entinen nahkajumala vietti paitsi perheensä kanssa, myös moottoripyöräillen ja satunnaisesti Los Lobosin (!) kanssa keikkaillen. 

Lisää luettavaa