THE CROWN: Death Is Not Dead

THE CROWN
Death Is Not Dead
Century Media

Death ’n’ roll -patriarkan paluuta alkuperäisvokalisti keulillaan on jo tovi jouduttu odottamaan. Tilanne ei ole bändille uusi. Lähtihän Johan Lindstrand jo kerran aiemmin kävelemään vuonna 2001.

At The Gates -huutaja Tomas Lindbergin kera julkaistu Crowned In Terror (2002) oli sydämeltään epä-Crownia, ja kas kummaa, se jokin ei ollut sen paremmin paikallaan yhtyeen comeback-kiekolla Doomsday King (2010), jolla Jonas Stålhammer rähisi.

Sen sijaan vauhtisokeuden ja eeppisyyden epäsuhta liitto tuotti eritoten Deathrace Kingin (2000) ja Possessed 13:n (2003) pirtaan selittämätöntä magiaa. Tuore tulokas on näiden kahden kaveri.

On siis kutakuinkin lohdullista huomata toisinaan asioiden etenevän kuin elokuvissa, olkoonkin rainan teemana tuttu ja turvallinen perinteille pokkailu aina sitä kauhulla odotettua, mutta kevyesti kuivin jaloin käsiteltyä aina Paradise Lost -lainaa myöten.

Toisaalta kyseinen Eternal, ja siihen ylipäätään kajoaminen, kertoo kuinka omaa luokkaansa ja oman kuuloinen The Crown parhaimmillaan on. Kävi nimittäin ensin niin, että ensimmäisellä kuuntelukerralla vastaan tuli biisi, josta kuuli selkeästi Nick Holmesin ja Greg Mackintoshin ”vaikutuksen”.