Tässä levy, jota jo häpeilemättömän tarttuvalla Deadsong-singlellä ennakoitiin. Olisi liian helppoa sanoa, että sen saattoi arvata Before The Dawnin tähänastisen uran parhaaksi. Huomion keskipisteeksi yllättäen joutuneelle yhtyeelle se oli joka tapauksessa ainoa vaihtoehto.
Vaikka levy alkaakin rankemman sorttisella mätkytyksellä Wrath, joka on lopulta yksi levyn hudeista, yhtä nopeasti käy selväksi, että Deadlight on metalligenren omalla asteikolla selkeää poppia. Rivakka peruskomppi, yksinkertaiset kitarariffit, massiivinen äänimaailma, Tuomas Saukkosen taustaan upotettu murina ja Lars Eikindin kuulas laulu ovat ne elementit, joiden varaan kokonaisuus viime kädessä hahmottuu. Deadsongista tosin kurotetaan ainoastaan koukeroisempaan suuntaan.
Pelkistetyn ulosantinsa takia Deadlightia on äärimmäisen helppo lähestyä, mutta samasta syystä levy on myös äärimmäisen raskas. Sovituksellisia ja tuotannollisia yksityiskohtia on selvästi hiottu pitkään, ja kaiken ympärille on jätetty hengitysilmalle riittävästi tilaa.
Kuka väittää Deadsongin olevan suoraan jumalan kynästä, ei ole kuullut koko levyä. Ei ainakaan loppuun asti.
