SLOWHILL: Fennika

SLOWHILL
Fennika
Plastinka

Rajaton-yhtyeen accapella-laulua sämpläävä Come Back As A Butterfly aloittaa SlowHillin kakkoslevyn viettelevän huumaavasti vaivuttaen kuulijan ajattomaan tilaan. Taikaa ei myöhemminkään rikota, vaikka tempo välillä hiukan kiihtyy ja muuttuu. Aamulla/Illalla luo myös täydellisen transsin kiertyvine pianokuvioineen ja huminoineen. Thursdayn luuppiavaruutta voi kuvata vain kosmiseksi.

DJ Slow'n kanssa Tapani Rinne, joka nyt puhaltaa sopraanon ohella entistä enemmän bassoklarinettia, tuntuu hakeutuvan johonkin sooloalbumiensa eteerisyyden ja RinneRadion rytmiikan välimaastoon, ilman viimemainitun house-painotusta. Fennikan rytmit katsovat usein Jamaikalle – ei vähiten arabisävyäkin sisältävässä nimiraidassa – menemättä silti puhtaaksi reggaeksi ja sehän näin dubahtavaan chillaukseen sopii. Parasta tässä on, että musiikki toimii loistavasti taustana, mutta kestää keskittyneempääkin kuuntelua.

Rasite piilee ideoiden kierrättämisessä: hetkittäin epäilee sittenkin kuuntelevansa RinneRadiota. Tapanin melodinen tyyli on jo niin täydelliseksi hiottu, että joku poikkeavampi lähestyminen olisi jo paikallaan. Myönnän kuitenkin viihtyväni Fennikan parissa.