SWALLOW THE SUN: Songs From The North I, II & III

SWALLOW THE SUN
Songs From The North I, II & III
Century Media

Triplalevy. Niin kuin George Harrisonin All Things Must Pass (1970), The Clashin Sandinista! (1980) tai The Magnetic Fieldsin 69 Love Songs (1999). Kiistattomia klassikkoja, sekalaista seurakuntaa ja vähän molempia yhdessä. Suomalaisia vertailukohtia ei taida populaarimusiikin saralta löytyä, kun puhutaan uudesta materiaalista ja tämän mittakaavan julkaisusta. Kun konseptin esittelee aiemman tuotantonsa tasokkuudesta tunnettu Swallow The Sun, se jos mikä pistää sormet syyhyämään.

Songs From The North -kokonaisuus on jaettu Tom Waitsin Orphans: Brawlers, Bawlers & Bastards -järkäleen (2006) tapaan kolmeksi yleistunnelmaltaan erilaiseksi osuudeksi. Ensimmäinen levy sisältää ”perinteistä” Swallow The Sunia kaikessa vaihtelevuudessaan, toinen on akustispainotteinen ja kolmannella vajotaan funeral doomin syvyyksiin. Episodit liittyvät yhteen, ei mitenkään jämäkästi, mutta ainakin taitekohdiltaan. Myös sekoitustoiminnolla tapahtuva kuuntelu onnistuu ja voi avata uusia ovia Pohjolan laulujen maailmaan.

Songs From The North I on tietyssä mielessä albumikokonaisuuden pääteos. Sillä melankolisen metallin messiaat käyttävät luvan kanssa parhaita aseitaan. Kolmesta vaihtoehtoisesta todellisuudesta ykköslevy on looginen jatke Swallow The Sun -tuotannolle, ja toimisi sellaisena mainiosti omillaankin. Jokaisella kappaleella riittää painoarvoa ja bändi pitää otteessaan herkeämättä.

Avausbiisi With You Came The Whole Of The World’s Tears on koko triplan peukalonkynsi, kurkistus siihen mitä on luvassa. Kappale tarjoaa väkevän, pelkistetyn akustisen teeman, isosti aaltoilevat raskaat osuudet sekä pidättelevää doomia ja särmikästä postmetallia mausteena. Samoin kakkosraita 10 Silver Bullets yhdistelee vanhan koulun meininkiä ja modernia metallia onnistuneesti. Riuskariffisellä biisillä Mikko Kotamäki antaa äänenkäytön mallia.

”Biisi vie kuulijansa tanssilavan kesäillasta auringonnousun kosmisiin hippijuhliin.”

Häiritsevän tarttuvalla kertosäkeistöllä paiskatun Lost & Catatonicin jälkeen kuultava upea From Happiness To Dust valmistelee siirtymistä kevyemmän ilmaisun pariin. Songs From The North II tuo kokonaisuuteen ilmavuutta mutta on auttamatta paketin heikoin lenkki, pelkkä välipala painavien taideteosten keskellä. Swallow The Sun esittäytyy levyllä ilman olennaisia ulottuvuuksiaan. Metallittoman konseptin orjallinen noudattaminen syö paikoitellen sävellysten tehoa melko tavalla.

Päämäärättömästi pyörivän 66°50´N,28°40´E -instrumentaalin jälkeen Swallow The Sun päättää kakkoskiekon sen laadukkaimpiin kappaleisiin. Autumn Fire on niistä se toiseksi paras ja Before The Summer Dies ylivertainen suoritus valitulla lähestymistavalla. Biisi vie kuulijansa tanssilavan kesäillasta auringonnousun kosmisiin hippijuhliin.

Hirveä punaviinidarrahan siitä seuraa. Songs From The North III pukee tämän tunteen säveliksi ja sanoiksi. Viisi pitkää kappaletta armotonta murinaa ja louhimista, monttuun pistetään kaikki ja vähän ylikin. Hitaan ja matalataajuuksisen levyn musta doom on silti kunnianhimoista ja kiehtovaa. Biiseihin ilmaantuu tuplabasarikomppia, sinfonisuutta tai gregoriaanista laulua. Kolmonen on Songs From The Northin palkitsevin levy.

Tuotannoltaan tätä haastavaa tyylien niputtamista ei sovi kuin ylistää. Toisen levyllisen suvantovaiheista huolimatta Swallow The Sun suoriutuu massiivisesta projektistaan kaiken kaikkiaan ansiokkaasti.