VAN MORRISON: Still On Top – The Greatest Hits

Arvio julkaistu Soundissa 11/2007.
Kirjoittanut: PERTTI OJALA.

Neil Youngin ja lähes Bob Dylaninkin aikalaisena Van Morrisonilla ei ole ollut lyriikallisesti yhtä paljon annettavaa kuin lauluntekijäkollegoillaan. Artistisessa jääräpäisyydessä ja levytystuotannon volyymissä ja laadussa miesten ero on huomattavasti pienempi.

Arvio

VAN MORRISON
Still On Top – The Greatest Hits
Exile

Neil Youngin ja lähes Bob Dylaninkin aikalaisena Van Morrisonilla ei ole ollut lyriikallisesti yhtä paljon annettavaa kuin lauluntekijäkollegoillaan. Artistisessa jääräpäisyydessä ja levytystuotannon volyymissä ja laadussa miesten ero on huomattavasti pienempi.

Van Morrisonin vuosien 1964–2005 levytyksiä kokoava kokoelma tulee aivan Van Morrison At The Movies – Soundtrack Hitsin kannoilla sisältäen samalla lähes jokaisen jälkimmäisen raidoista. Morrisonin mestariteokseksi toistuvasti rankatulta Astral Weeksiltä (1968) kokoelmalle ei jostain syystä ole kelpuutettu ainuttakaan laulua. Yhtä lailla legendaariselta Moondanceltä (1970) on sitä vastoin poimittu peräti neljä raitaa. Soolouraa edeltänyt Them-yhtye on esillä Glorian, Here Comes The Nightin ja Baby Please Don’t Gon verran.

Mukaan valikoidut kappaleet muodostavat kirkkaan kuvan Van Morrisonin tavasta sulauttaa musiikkiinsa bluesia, rhythm & bluesia, jazzia ja soulia. Niinikään vahvasti esillä ollut kelttiläisyys konkretisoituu etenkin The Chieftainsin kanssa esitetyllä Irish Heartbeatillä. Morrisonin spirituaalisuus on sanallisestikin läsnä Cliff Richardin kanssa duetoidulla Whenever God Shines His Lightilla.

Still On Top – The Greatest Hits on täsmälleen yhtä turha ja tarpeellinen katsaus kuin vastikään ilmestynyt Dylan. Vannoutuneille faneille ei tarjota mitään uutta, mutta tutustumistarkoitukseen levykaksikko on mitä soveliain.

Lisää luettavaa