VAN MORRISON: Astral Weeks – Live At The Hollywood Bowl

Arvio julkaistu Soundissa 4/2009.
Kirjoittanut: Timo Kanerva.

Ymmärrän mainiosti sen, että väkijoukot täyttävät suuretkin salit nähdäkseen vanhan suosikkinsa esittämässä jonkin uransa merkittävän albumikokonaisuuden. Mieluusti olisin itsekin ollut paikalla kokemassa, kuinka Lou Reed vetäisee Berlinin tai kun Van The Man heittää Astral Weeksin.

Arvio

VAN MORRISON
Astral Weeks – Live At The Hollywood Bowl
Lion Records

Ymmärrän mainiosti sen, että väkijoukot täyttävät suuretkin salit nähdäkseen vanhan suosikkinsa esittämässä jonkin uransa merkittävän albumikokonaisuuden. Mieluusti olisin itsekin ollut paikalla kokemassa, kuinka Lou Reed vetäisee Berlinin tai kun Van The Man heittää Astral Weeksin. Tuollaisilla keikoilla kun historian siivet kuiskivat ainutkertaista sanomaa siitä, että täällä on oltava paikalla juuri nyt: tätä ei panna uusiksi. Kenties milloinkaan.

Astral Weeks merkitsi vuonna 1968 melkoista irtiottoa, kun blues-pohjaista rockia vetäneen Themin laulusolisti avasi kerralla kaikki padot. Albumi sulatti yhteen irlantilaista kansanmusiikkia, jazzia, gospelia ja R&B:tä vyöryttäessään vapaasti ryöppyävänä tajunnanvirtana kielellistä kuvastoa, mitä ei sitä ennen ollut popmusiikissa kuultu.
Astral Weeks oli kerrassaan huikea saavutus 23-vuotiaalta mieheltä, vaan miten se irtoaa eläkeiän saavuttaneelta veteraanilta. Yllättävän hyvin, kuuluu vastaus. Van Morrisonin ääntä eivät eletyt vuodet ole pahasti kuluttaneet, ja yhä mies heittäytyy myös villeihin vokalistisiin improvisaatioihin.

Vaan eipä tästä innostua jaksa, sillä loppujen lopuksi Astral Weeks vuosimallia 2009 on kuitenkin pelkkä taitava toisinto. Alkuperäisessä teoksessa nuori mies asteli mitään pelkäämättä syvän kuilun reunalle ja katsoi alas, vaikka tiesi hyvin, että sieltä se kaikki paha katsoo takaisin.

Uudessa versiossa on vanha mies palannut lavalle vain esittääkseen tuon kaiken vielä kerran – ammattitaidolla vaan ei tunteella.

Lisää luettavaa