ALICE COOPER: Dragontown

ALICE COOPER
Dragontown
Eagle

Dragontown on hengeltään hyvin samantapainen levy kuin reilu vuosi sitten ilmestynyt Brutal Planet. Alice on maininnut niiden olevan trilogian kakkos- ja kolmososat. Ensimmäinen olisi siis loistava ja hyvin 70-lukuinen The Last Temptation eikä se istu millään tämän modernimman, mutta tyhjemmän kaksikon kanssa samaan porukkaan. Brutal Planetia ahdistanut liiallinen rouhiminen on Dragontownilla vähän tasoittunut, mutta joitakin köykäisempiä raitoja lukuunottamatta varsin raskaasti edetään edelleen.
Brutal Planetilla, joka merkitsi Alicen paluuta kuuden vuoden hiljaisuuden jälkeen, pystyi katsomaan epäkohtia sormien läpi. Riitti, kun psykopaatti-Alice tuli takaisin arkea hämmentämään kohtuullisten biisien kanssa.
Dragontownilla on epäilemättä kappaleita, joita jäi yli paluujuhlia sepitettäessä. Muutamat täydet mitättömyydet raastavat kokonaisuutta alaspäin. Disgraceland on epäkelpo Elvis-aiheinen rokkipala, jolla huumori tuntuu saavan niin kovan yliotteen, että säädyllisen biisin säveltäminen unohtuu, Sister Sara yrittää etsiä vanhoja ahdistavuustaajuuksia, mutta jää leikisti skitsoilevaksi ja balladi Every Woman Has A Name on vain irvikuva Only Women Bleedistä.
Synkkyys olisikin ylitsepääsemätöntä ilman muutamaa riemastuttavaa poikkeusta. Triggerman avaa levyn sopivan villisti ja lopun temporyntäys tuo kaivattua yllätysmomenttia, nimibiisin säkeistöosassa Alicen jutusteleva laulu tuo mieleen parhaiden vuosien ironisuuden ja Sex, Death And Moneyn pre-chorus on juuri niin parjaavan kyseenalaistavaa kuvausta ja ilkeästi tarttuvaa melodiaa kuin pitääkin. Muualla kuullaan harmitonta ja mukavasti rullavaa musiikkia. Sehän tässä onkin pielessä. Harmiton ei nimittäin ole sana, joka pukee Alice Cooperia, kommunismin jälkeen toiseksi pahinta 70-lukuisen amerikkalaisen yhteiskunnan vihollista.
Brutal Planet ja Dragontown on samanlainen normaalia raskaampi kaksikko kuin Constrictor ja Raise Your Fist And Yell olivat 80-luvulla. Niiden jälkeen Alice palkkasi apuriksi Desmond Childin, heittäytyi lipeväksi ja teki jättihittejä. Jotain erilaista täytyy näidenkin levyjen jälkeen keksiä.