DIZZEE RASCAL: Maths & English

Grimen ensimmäinen "superstara" on tällä kertaa hakenut vaikutteita rapakon toiselta puolelta, eteläisten Yhdysvaltojen bileräpistä. Kahden ensimmäisen levyn melankoliaa on blandattu klubijyskeellä. Välillä se onnistuu, välillä ei.

Eniten harmittaa se, että mielettömän hieno Wanna Be on pilattu ottamalla Lily Allen kertseihin nunnuttamaan. Paperilla Da Feelin' kuulostaa upealta: Dizzee kohtaa Shy FX:n. Ei lähde. Sirens korneine (just niin) hevikitaroineen on olevinaan Jay Z:n 99 Problemsin puoliveli, mutta särmä ei oikein riitä. Lähemmäksi pääsee Hardback (Industry) levyn loppupuolella.

Gangstalegendojen Bun B:n ja Pimp C:n kanssa tehty Where Da G's toimii kuin kolmeakymppiä katua pitkin mateleva, bassoa pumppaava mattamusta auto. Tässä angloamerikkalainen fuusio toteutuu. Myös Run DMC -tyylinen ilmaisten lenkkarien kalastelu Bubbles toimii biisinä aika hyvin. Arctic Monkeysin Alex Turneria sämpläävä Temptation luistelee biitin ympärillä hienosti.

Parhaimmillaan kiekko puksuttaa, kuten brittijunat ennen rataverkon yksityistämistä. Sillä on kuitenkin niin paljon ontuvia biittejä, että kolmosella mennään.