Levyarvio: Levottomasti tunnelmasta toiseen – Deep Purplen cover-albumista ei muodostu jäntevää kokonaisuutta

Arvio julkaistu Soundissa 10/2021.
Kirjoittanut: Asko Alanen.

Arvio

Deep Purple
Turning To Crime
Ear

Deep Purple taisteli muusikoiden korona-apatiaa vastaan jammailemalla covereita rockin, soulin ja bluesin sekä garage- ja hippirockin aikajanalta. Kokonaiskuva on mielenkiintoisen värikäs, mutta toteutus turhankin levoton. Lainamatsku toimisi Purplen yllätyksellisenä retrokonserttina, mutta homma huojuu parillakin tasolla. Biiseille suo toki liekaa oiviin originaaleihin nähden, kun soittamisen iloa piisaa, mutta Purplen fiilistely ei tuota aiempia cover-versioitakaan parempia fiboja. Kipaleet eivät sulaudu jänteväksi kokonaisuudeksi heittelehtiessään tunnelmasta toiseen.

Rush levytti vuonna 2004 Feedback-eepeen, jolla oli samat coverit Loven ja Yardbirdsin kappaleista ja Cream myös edustettuna. Linja oli eheämpi, mutta sitäkin vaivasi se, että kuulija saa paremmat kiksit muista levytyksistä, vaikka kuinka arvostaisi bändin rokkimakua. Turn To Crime tarjoaa parhaat hetket Rushia rennoimmissa oldie-menopaloissa Rockin’ Pneumonia And The Boogie Woogie Flu ja Let The Good Time Roll. Ian Gillan on komentoäänenä, mutta Don Airey saa keskeisemmän roolin boogiekilkuttelijana ja urkuvelhona. Soinnutuksiin livahtaa kivoja vinjettejä kuten Smoke On The Water, Runaway tai Swinging On A Star. Lopun medley on Aireyn showta, vaikka Allmanien ja Zeppelinin biisitkin ovat tulilla.

Lisää luettavaa