Deep Purplen ura tiivistettiin triplalevykoosteelle – Kattauksessa mukana hitit ja vähemmän kuluneet siivut

Arvio julkaistu Soundissa 11/2017.
Kirjoittanut: Juha Seitz.

Arvio

Deep Purple
A Fire In The Sky
Parlophone

Deep Purplelta julkaistaan kokoelmia tasaiseen tahtiin, joten triplalevykansio A Fire In The Sky ei näin joulun alla liene kenellekään yllätys. Kyseessä on varsin maittava kooste, sillä loppuun soitettujen hittien oheen on ujutettu harvemmin pyöriteltyjä raitoja sekä vaihtoehtoisia miksauksia.

Käänteistä kronologiaa noudattava settilista alkaa viisaasti Hell To Pay -tuuttauksella. Vaikka se ei lukeudu yhtyeen monimuotoisimpiin teoksiin, meiningissä riittää energiaa kuin pienessä kylässä. Kosketinsoittaja Don Airey sävyttää rupeamaa herkullisilla Hammond-urkusivalluksilla.

Kolmesta levystä kaksi keskittyvät Deep Purplen 1960-luvun lopun ja 1970-luvun tuotantoon, mikä on oivallinen ratkaisu. Turhaan väheksytty studioalbumi Who Do We Think We Are (1973) pääsee esille näytteillä Woman From Tokyo sekä Rat Bat Blue. Näistä jälkimmäinen herkuttelee Ritchie Blackmoren hypnoottisella, hieman Led Zeppelin -vaikutteisella kitarariffillä.

Yhtyeen uran alku huomioidaan riittävällä kattauksella. Viehättävästi hapuilevien hard rock -vetojen joukosta nousee esiin ytimekäs Emmaretta, jonka vuoden 2012 stereomiksaus käyskentelee miellyttävän kuivalla klangilla.

Lisää luettavaa