DEEP PURPLE: Listen Learn Read On

Arvio julkaistu Soundissa 11/2002.
Kirjoittanut: Antti Mattila.
Ritchie Blackmore sen sanoi, vaikka hänen tarkoituksenaan olikin vain ojentaa muita: "Jos materiaali ei ole dramaattista tai jännittävää, sille ei löydy sijaa tällä levyllä". Deep Purple valmistautui In Rockin tekoon ja Blackmore ja Jon Lord olivat viemässä ryhmää kohti räiskyvämpää rockia.

Arvio

DEEP PURPLE
Listen Learn Read On
EMI

Ritchie Blackmore sen sanoi, vaikka hänen tarkoituksenaan olikin vain ojentaa muita: "Jos materiaali ei ole dramaattista tai jännittävää, sille ei löydy sijaa tällä levyllä". Deep Purple valmistautui In Rockin tekoon ja Blackmore ja Jon Lord olivat viemässä ryhmää kohti räiskyvämpää rockia. Lauseessaan Blackmore määrittää niin Purplen musiikin kuin yleisen olemuksenkin. Aikalaisiin nähden riehakas, mutta virtuoosimainen musiikki oli vähintäänkin jännittävää, mutta maineen kasvaessa egot paisuivat niin, että elämä kävi arvaamattomaksi loputtomassa keikka- ja luomuisputkessa. Hard rockin uudelleen määrittänyt yhtye kaatui ylimielisyyteen ja ymmärtämättömyyteen.

Tämä kuuden cd:n loota listaa purppuraiset ajat vuoden 1976 hajoamiseen saakka. Eli 60-luvulla hippiaikoja tahtomattaankin kuvastanut bändi, jolla ei ollut kokemusta omien laulujen teosta, kulkee ennenkuulumattomien hard rock-kujeiden kautta maailman isoimmaksi yhtyeeksi, joka merkkipaalulevyjä tehdessään käy läpi muutokset hevimmäksi, tummemmaksi, funkimmaksi, groovemmaksi ja lopulta, kun musiikilliset haasteet olivat sivuseikka, pikkupoikien lailla tappelevaksi dinosaurukseksi.

Viime vuosina julkaistujen remastereiden jälkeen Purplella tuskin on paljon päivän valolta säästyneitä biisejä, mutta tämä kokoelma listaa huomattavan määrän ennenjulkaisemattomia versioita tutuista ja vähän vaikeammin saatavilla olleista biiseistä, usein BBC:n arkistoja hyväksi käyttäen. Esimerkiksi In Rockilta kuullaan koko repertuaari ja näytteitä sen sessioistakin, mutta kun joukossa on esimerkiksi vanhempi erilainen versio Speed Kingistä nimellä Ricochet tai tähän asti piiloteltu BBC-vetäisy Child In Timesta, alkaa fanin kainalo kostua. Vai mitä sanotte Mk 2:sta versioimassa Mk 1:n The Bird Has Flownia, pahaa aavistamattomasta saksalaisesta tv-yleisöstä kuuntelemassa ensimmäistä tunnettua versiota Highway Starista ennen sen levyttämistä tai Highball Shooterista ilman Coverdalen ja Hughesin lauluosuuksia, enemmällä kitaralla? Valinnat eivät silti lipsu liian omituisiksi, vaan boksi antaa realistisen kuvan Purplesta noina vuosina. Pitkän Purplen lukeneille on riittävästi täkyjä, mutta mihinkään paskariffien glorifiointiin ei lähdetä. Blackmoren myöhempiä vaiheita tuntevat voivat bongailla useita sittemmin Rainbow'n käyttämiä teemoja.

Historiapuoli hoidetaan kuntoon, sillä 120-sivuinen yksityiskohtainen kirja kertoo asiat sumeilematta. Se vihjaa, kuinka Blackmore muuttuu entistä tylymmäksi ja kommentoi, että jos Glover kuolee lavalle salaperäisiin vatsavaivoihinsa, hän voisi vähän laajentaa show'ta ja krematoida Gloverin samalla kun polttaa vahvistimet. Blackmoren kiukuttelusta suivaantunut Gillan alkaa myös käyttäytyä oudosti. Herrat eivät puhu toisilleen Machine Headin teon jälkeen. Gillan viihdyttää itseään juoksentelemalla pitkin hotellia palava sanomalehti perseessään.

Listen Learn Read On selvittää perusteellisesti, millainen säveltäjä ja esiintyjä Deep Purple tuottoisimpina vuosinaan oli: rosoinen, arvaamaton ja anteeksiantamaton. 

Lisää luettavaa