DEEP PURPLE: Live In Paris 1975

Arvio julkaistu Soundissa 2/2013.
Kirjoittanut: Petri Silas.

Arvio

DEEP PURPLE
Live In Paris 1975
Ear Music

Brittiläisen raskaan rockin pioneeribändi oli tällä Palais Des Sportsin keikalla hyvässä iskussa, vaikka bändiliideri Ritchie Blackmoren katse jo kiinnittyikin tulevaan. Alun perin soololevyksi kaavailtu Rainbow’n debyyttialbumi oli äänitetty pari kuukautta aiemmin ja uudet kujeet Ronnie James Dion kanssa siinsivät mielessä.

Tähän peilaten, tai sitten nimenomaan siitä johtuen, Live In Paris 1975 soi suorastaan kummastuttavan uljaana. Etenkin urkuri Jon Lord ja rumpali Ian Paice laittavat haisemaan anteeksipyytelemättä. Smoke On The Waterin ohella huipuksi nousee Led Zeppelinin Immigrant Songin laukkakomppia lainaava, rumpusoolonkin sisältävä You Fool No One vuotta aiemmalta Burn-albumilta. David Coverdalen machoeroottinen, Robert Plantia kopioiva bluesvoihkinta yltyy zeniittiinsä Mistreatedin ja Lady Double Dealerin kohdalla, joita mies on sittemminkin Whitesnaken kanssa esittänyt.

Blackmore on antanut monelle esimerkin paitsi biisinteossa, myös siinä, miten omavaltaisen häikäilemättä bändejä voi johtaa ja omaa uraa ohjailla. Tällä tallenteella vuonna 1945 syntynyt mies keskittyy pääasiaan, komeaan kitaransoittoon, jossa olikin tuohon aikaan yksi kaikkein kovimmista.

Lisää luettavaa