MINISTRY: Houses Of The Mole

Arvio julkaistu Soundissa 06-07/2004.
Kirjoittanut: Nalle Österman.
George W. Bushin pitämille puheille on itsekin saanut nauraa jokuset kerrat. Moisen puupään pitäminen harmittomana on kuitenkin vikatikki.

Arvio

MINISTRY
Houses Of The Mole
Sanctuary

George W. Bushin pitämille puheille on itsekin saanut nauraa jokuset kerrat. Moisen puupään pitäminen harmittomana on kuitenkin vikatikki. Ministryn nokkamies Al Jourgensen on tehnyt molemmat huomiot julkaistessaan albumin, jolla rehvakkaasti sämplätään nuoremman Puskan puheenparsia sekä jonka jokainen kappaleen nimi alkaa tuplaveellä – avausraitaa lukuun ottamatta. Sen nimi on tietysti No "W".

Kuuntelukertojen myötä käy selväksi, että Houses Of The Mole on kuin onkin Ministryn paras albumi sitten 12 vuoden takaisen Psalm 69 -klassikon. Jourgensen tietää miksi: "Minä teen hyviä levyjä vain, kun valkoisessa talossa on republikaani."

No "W" käynnistyy majesteettisesti Carmina Buranan ja Bushin puheen risteytyksellä, mutta juhlallisuudet eivät kestä pitkään bändin aloittaessa 40 minuuttia kestävän runttauksensa. Teollisuusmetalliksi Houses Of The Molea on vaikea kutsua, pikemminkin kyse on rehvakkalla punk-otteella soitetusta ja sämpleillä sekä psykedeelisillä melodioilla väritetystä thrashistä.

Psalm 69:n loistokkuuden tasolle on vain vaikea yltää, jos levyltä puuttuvat Jesus Built My Hotrodin ja Just One Fixin kaltaiset hitit. Silti Houses Of The Mole on harvinaisen terävä näyttö yhtyeeltä, jonka luomisvoima ja -vimma on ajoittain hukkunut päihdehuurujen alle. 

Lisää luettavaa