PAUL MCCARTNEY: Driving Rain

PAUL MCCARTNEY
Driving Rain
EMI

Paul McCartney on ensimmäisellä uusia lauluja sisältävällä albumillaan sitten vuoden 1997 Flaming Pien ilahduttavan hyvässä vedossa. Etenkin soitannollisesti Driving Rain on tasokkainta Maccaa miesmuistiin.
Odottamattoman ärhäkästi soittava uusi bändi on innostanut McCartneyn pistämään parastaan myös vokalistina. Merkittävä syy albumin tuoreuteen on, että biisit on taltioitu tavanomaista spontaanimmin. Alunperin analogisella tekniikalla vaatimattomasti 16-raitaisille – ja kahden biisin osalta vain 8-raitaisille – nauhoille ikuistettujen esitysten on annettu jatkotyöstössäkin säilyttää karheutensa. Äänitystekniikan ohessa myös soitinvalikoiman perinteikkyyden luulisi olevan Lenny Kravitzinkin mieleen. Driving Rain on Paul McCartneylle itselleen ilmeisen tunnepitoinen työ. Vaikka laulujen tekstit eivät ulkopuoliselle kuulijalle ihmeitä tarjoakaan, niin kahden naisen loukussa eläminen tulee joka tapauksessa selväksi. McCartney muistelee edesmenneen Lindansa kanssa vietettyjä parhaita vuosiaan ja tunnustaa samalla rakkauttaan uudelle morsiamelleen. Kaikesta tästä huolimatta suoranaiset yli-imelyydet ovat Driving Rainillä minimissään.
Toissa vuotisen rock'n'roll-tribuutin Run Devil Runin ja Liverpoolin Cavern-klubilta dokumentoidun nostalgiakeikan jälkeen Driving Rainin käynnistävä Lonely Road jatkaa etenkin laulullaan samaa raivokasta primitiivisyyttä. From A Lover To A Friend on Macca-balladismia tyypillisimmillään, mutta She's Given Up Talkingilla löytyy jälleen poweria etenkin maestron superbassosta. Itse Driving Rain laskettelee kertosäkeessään lyriikallista luikuria I Don ollessa malliesimerkki McCartneyn pienimuotoisesta herkkyydestä. Your Way on samaa sukua kuin Wingsin debyyttialbumin lievästi sanoen vaatimaton Bip Bop. Riding Into Jaipurilla McCartney sukeltaa George Harrisonin sydäntä lähellä olevan intialaisuuteen ja Rinse The Raindrops on pitkine jammailuineen Driving Rainin villi päätös.
Tai ainakin virallinen päätös, sillä albumin piiloraidalla Paul McCartney turvautuu yllättäen John Lennonille ominaisempiin sloganistisiin viestintäkeinoihin. Paul McCartneyn suulla ei ole totuttu kuulemaan näin äänekästä taisteluhuutoa. "I will fight for the right to live in freedom".