NELJÄ RUUSUA: Uusi aalto

4R on kuollut, eläköön Neljä Ruusua. Tai ehkä ei ihan niin julmasti, vaikka yhtyeen paluu suomenkielisen rockin pariin kuulostaakin heti ensi sekunneista lähtien piristäneen myös orkesteria itseään.
Vaikuttaa siltä, että Neljä Ruusua on hylännyt Uusi aalto -levyllään tarpeettoman hieromisen. Niistä vapautuvan energian nelikko käyttää suoraviivaisen ja osin viimeistelemättömän karhean rockin runnomiseen.
Älkää säikähtäkö, sillä Neljä Ruusua ei toki ole palannut musiikissaan kivikaudelle. Modernit konerytmit ja oudot ujellukset ja pulputukset piipahtavat sopivasti sivuosissa tuottaja Illusion Raken ansiosta.
Perinteisten keskitempoisten Neljä Ruusua -rockrallatusten joukosta erottuvat muutamat kappaleet omaksi ryhmäkseen. Koliseva avausraita Olen niin pop lähestyy ironisesti julkisen eläimen maailmaa. Kevyttä ironiaa viljelee myös Hunningolla, jonka alku on varsin röyhkämäinen.
Rajuimmat rallit löytyvät albumin lopusta. Surinakitarainen jytä Aamen ja tuomiopäivän jyminää puhkuva Apostoli vaikuttavat aivan uudelta suunnalta yhtyeen visioissa.