Levyarvio: Swallow The Sun- ja Ghost Brigade -jäsenten uusi viritys on raskaasti groovaava monoliitti – Endless Forms Most Gruesome vakuuttaa painostavalla julmuudellaan

Levyarvio: Viestejä toisesta ajasta ja maailmasta – Keeley Forsythillä on ääni tuonpuoleisesta

Arvio: Voiko jatko-osa olla alkuperäistä parempi? Paperi T ja Khid koettavat onneaan – ja tulosta syntyy

Levyarvio: Ytimekkäästi ilman valitusvirsiä – Drive-By Truckersin uutuus uhkuu arkista voimaa

Levyarvio: Pegasoksen folkpopissa maailmat venyvät Helsingin hipsterikaupunginosista kreikkalaisiin mytologioihin

Levyarvio: Paluu menneisyyteen logiikasta piittaamatta – Sorryn debyytti on keskittymiskyvytön kuva tyhjyydestä

Levyarvio: Keinotekoinenkin musiikki voi olla ihmisläheistä – Cariboun uutuus kaihtaa ironiaa ja musertaa lainausmerkit

Levyarvio: Igorrr luottaa enemmän ideoiden määrään kuin laatuun – Maaniset kontrastit sortuvat keinotekoisuuteen

Arvio: Suurelle levy-yhtiölle siirtynyt Turmion Kätilöt ei vieläkään ole kaikkien mieleen – ja hyvä niin

Arvio: Maailmalla asti noteerattu Oranssi Pazuzu ei hellitä – viideskin levy on vaikeaa mutta loistavaa musiikkia

Levyarvio: Tässä käsittelyssä country ja folk eivät ole punk – Black Lips oli parempi kun se oli huonompi

Levyarvio: Basson tutkimusmatka kestää toistuvaa kuuntelua – Ville Herralan Pu: toimii kuin intiimi ikkuna toiseen ulottuvuuteen