TORI AMOS: A Piano: The Collection

Arvio julkaistu Soundissa 10/2006.
Kirjoittanut: Petri Silas.
Kun on ideoita ja resursseja, homman voi hoitaa kuin erilaisiin retrokoosteisiin erikoistuneen Rhino Recordsin neropatit. Kattavan Tori Amos -boksin kansi on kuin ikioma kahden oktaavin mittainen pätkä pianoa. Ihan oikeita koskettimia, ihan oikeassa koossa. Mykkää muovia tosin, ei sentään norsunluuta ja eebenpuuta. Eikä illuusio katkea tähän: mustan laatikon kyljistä löytyy taiteilijattaren lempiflyygelivalmistajan, wieniläisen Bösendorferin, logo.

Arvio

TORI AMOS
A Piano: The Collection
Rhino

Kun on ideoita ja resursseja, homman voi hoitaa kuin erilaisiin retrokoosteisiin erikoistuneen Rhino Recordsin neropatit. Kattavan Tori Amos -boksin kansi on kuin ikioma kahden oktaavin mittainen pätkä pianoa. Ihan oikeita koskettimia, ihan oikeassa koossa. Mykkää muovia tosin, ei sentään norsunluuta ja eebenpuuta. Eikä illuusio katkea tähän: mustan laatikon kyljistä löytyy taiteilijattaren lempiflyygelivalmistajan, wieniläisen Bösendorferin, logo.

Jos on kakku päältä poikkeuksellisen kaunis, ei tarvitse sisällöstäkään marista. Amosin itsensä tuottama viisilevyinen on viitseliäs ja jopa harvinaisen huoliteltu kokonaisuus. Ensimmäisten kiekkojen myötä matkataan fantastisesta Little Earthquakes -albumista (1992) aikajärjestyksessä kohti nykypäivää viimevuotiseen Tales From The Choirgirl Hotel -levyyn saakka. Aikajana venyy siis kattamaan yli 13 vuotta.

A Piano: The Collectionin ensimmäiset neljä levyä ovat sekoitus ”best of” -tyylistä taattua metritavaraa ja aikoinaan Cornflake Girl -sinkulla ilmestyneen upean Sister Janetin kaltaista filatelistin kitalaen kostumaan saavaa harvinaisherkkua. Hylättyjä miksausversioita, keikkatallenteita sekä kokonaan aiemmin julkaisemattomia raitoja löytyy joka kiekolta.

Varsinainen namupala on säästetty loppuun. Temaattisen kokonaisuuden kronologiaa uhmaava levy E, jonka alaotsikkona toimii hertsiarvo 659.26 – koska kiekot on tietenkin nimetty numeroiden asemesta aakkosin, eli nuottien mukaan – tarjoaa 22 demoa tai b-puoliraitaa. Useimpien taiteilijoiden tapauksessa moiset koosteet ovat kaukosäätimen hapuiluun usuttavia kauhugallerioita. Toisin on Amosin kohdalla. Etenkin varhaiset teokset ovat tasoa, johon moni vastaavilla simppeleillä aseilla itseään ilmaiseva lauluntekijä ei yllä koskaan. Pulssia kohottavat varsinkin Amosin myöhempien aikojen radiohitin A Sorta Fairytalen demo sekä vuoden 1994 Under The Pinkiltä yli jäänyt Peeping Tommi.

Kesällä 1963 syntyneen pastorin tyttären kaikki tähänastinen materiaali on varmasti käyty A Piano: The Collectionin teossa läpi ”sillä silmällä”, ja jossain tulevaisuudessahan se vääjäämätön complete-kokoelma odottaa. Onneksi lauluja on kuitenkin vielä laulamatta. Uusimpien tietojen mukaan Amos nauhoittaa bändeineen uutta materiaalia juuri nyt ja pyrkii saamaan seuraavan albuminsa ulos ensi huhtikuussa.

Lisää luettavaa