Piru on ihan jees – Zeal & Ardor yhdistelee vaikutteensa sopivan kierosti

Neonostalgiaa isolla bändillä mutta vähillä muistijäljillä – Ismo Haavisto kimpassa Lahti Big Bandin kanssa

Ei kauneusvirheitä, ei harha-askelia – Hardcoren taitajien lataus on helposti räjähtävää laatua

Askeettinen konetausta ja katujen sanoma – Niistä on Sleaford Modsin tylyn aikamme soundtrack tehty

One Desire säkenöi kasarin hehkua nyrpistelijöistä välittämättä

Kohtuullista kierrätystavaraa – Jamiroquain Automatonilla soi kultainen keskitie

Latausta ilman tarttumapintaa – Kauko Röyhkän uusi yhteislevy ei lunasta odotuksia

Slayer-covereita, nimekkäitä vierailijoita ja vihaista antaumusta – Body Countin uutuus jää taatusti mieleen

Sympaattinen tribuutti arveluttaville discoiskelmille – Ville Leinonen kahlaa nyt 80-luvun hetteikössä

Aikamme aivotonta partymuzakia – Lupe Fiasco kritisoi valtavirtaräppiä sen omin asein

Tennishevin uudet duuripöhinät – Brother Firetriben Sunbound on helppoa mutta laadukasta kuunneltavaa

Nykyhetken frankzappa paahtaa vailla itsekritiikkiä – Crystal Fairyssa The Mars Voltan nokkamies liittoutuu Melvins-heebojen kanssa