THE GRAMMERS: Money & Glory

THE GRAMMERS
Money & Glory
Wolfgang

Rockin SM-kisojen nuukahdettua Säkylässä perustettu The Grammers on yhä hallitseva mestari. Debyyttialbumilleen se ei saanut välitettyä huimaa live-energiaansa ja sisua vaatiikin rakentaa hommaa edelleen alkupisteestä. Itseironisesti nimetty Money & Glory palauttaa jälleen uskon The Grammersin kykyihin, mutta ihan sataprosenttisesti se ei vakuuta vieläkään.

Money & Glory alkaa erityisen tahmeasti. Come Around on kauniilla melodialla siivitetty klassinen rock-raita, mutta itse biisin sisään ei ole saatu lainkaan draaman kaaren nousuja ja laskuja. Biisi polkee hyvistä elementeistä huolimatta paikallaan. Sama vaivaa koko levyn alkupuolta. Vasta Aye Aye Ayessa homma lähtee kunnolla käyntiin. Solisti Hannu Vainionpään ääntä ja eläytymistä on hieno kuunnella ja miehen karisma välittyy ilman näköyhteyttäkin.

Money & Glorylla on hienoja yksittäisiä biisejä, jotka on tulkittu suurella sydämellä ja etenkin kaunis Cast Of Joyhill saa melkein tipan linssiin. Sanoituksille The Grammersin pitää tosin tehdä jotain. Kehno englanti ja yksioikoinen selittäminen muodostavat ikävän parivaljakon.

Parasta yhtyeen kehitystarinassa on alussa mukana laahanneiden grunge-vaikutteiden laidan yli kippaaminen. Nyt bändi soi selvästi lähempänä Led Zeppelinia kuin Alice In Chainsia.