HIMin mieltää yhä metallibändiksi, vaikka silkkaa poprockiahan se on ollut jo kauan. Erityisen paljon popimpi puoli korostuu tällä hittikokoelmalla. Onpa muuten hienoa käyttää kotimaisen bändin kokoelmasta etuliitettä ”hitti” ja todella tarkoittaa sitä. Näistä 20 raidasta suurinta osaa pystyisi vaivatta hyräilemään, vaikka HIMin albumit olisivat jääneet vieraiksi.
Tarttuvien popkertosäkeiden tekemisessä HIM on parhaimmillaan, eli kiitettävän usein, loistava. Right Here In My Arms, Wings Of A Butterfly, Join Me ja When Love And Death Embrace eivät jää kokoelman ainoiksi täydellisiksi rockhiteiksi. Toisaalta on todettava, että aika huoletta biisien säkeistöjä voisi vaihdella päikseen juuri mitään huomaamatta.
XX alleviivaa onnistuneesti sitä, kuinka omalaatuinen ja tunnistettava yhtye HIM on. Musiikillisen ilmeen lisäksi yhtyeen kaikki osa-alueet imagoa myöten ovat harvinaisen onnistuneesti mietittyjä ja toteutettuja. Kokoelma saa toivomaan, että HIMin suosio jatkuisi myös Atlantin takana, vaikka vahvasti tuntuukin, että parhaat menestyksen vuodet alkavat olla takana.
Ihailtavan näkemyksellisestä ja kekseliäästä tuotannosta (The Funeral Of Heartsin akustiset elementit, Gone With A Sinin upea bassoraita) huolimatta HIMin sinkkubiisit ovat niin samasta puusta veistettyjä, että albumin aikana ehtii yhtyeen puleerattuun kevythevisoundiin ja Villen koomisenkin puolelle kääntyviin laulumaneereihin puutua. Eikä juuri tämän heppoisemmin voisi kokoelmaa kasata: mukana kun ei ole läpiluettua Strange World -coveria lukuun ottamatta mitään erikoisuuksia, eikä kansilärpäkkeen kohdalla toimittamisesta voi edes puhua.