Levyarvio: Paluu menneisyyteen logiikasta piittaamatta – Sorryn debyytti on keskittymiskyvytön kuva tyhjyydestä

Levyarvio: Keinotekoinenkin musiikki voi olla ihmisläheistä – Cariboun uutuus kaihtaa ironiaa ja musertaa lainausmerkit

Levyarvio: Igorrr luottaa enemmän ideoiden määrään kuin laatuun – Maaniset kontrastit sortuvat keinotekoisuuteen

Arvio: Suurelle levy-yhtiölle siirtynyt Turmion Kätilöt ei vieläkään ole kaikkien mieleen – ja hyvä niin

Arvio: Maailmalla asti noteerattu Oranssi Pazuzu ei hellitä – viideskin levy on vaikeaa mutta loistavaa musiikkia

Levyarvio: Tässä käsittelyssä country ja folk eivät ole punk – Black Lips oli parempi kun se oli huonompi

Levyarvio: Basson tutkimusmatka kestää toistuvaa kuuntelua – Ville Herralan Pu: toimii kuin intiimi ikkuna toiseen ulottuvuuteen

Levyarvio: Isletin paikka on enemmän alitajunnassa kuin reaalimaailmassa – Walesiläiskolmikon taika on vangitsevampi kuin sitkeinkään uni

Levyarvio: Suruttoman rempseää rytmisoosia oululaiseen tapaan – Money & Gravyn vino huumorintaju lämmittää

Levyarvio: Lähiöromantiikkaa tunnistettavalla soundilla – Lauman uudella levyllä kaikuu 90-luvun suomirock ja kitaraindie

Levyarvio: Kuvia vaihtoehtoisesta maailmasta – Ewert And The Two Dragonsista tuttu Erki Pärnoja suosii herkkää eskapismia

Levyarvio: Herkistymistä ja härnäystä – Antti Tuiskun uusin on albumin muotoon puettu provokaatio