Arvio: Kuusumun Profeetan Atelofobialainen maalaus on kuin tyhjyydestä tipahtanut järkäle, jota voi tutkia vain sen sanelemin ehdoin
Myrskyt, avaruudelliset lait ja ajan rattaat jauhavat lakkaamatta, ja helmiäismäisistä sävelteemoista rakentuu lumo, jota ei särje edes Mika Rätön kaavamaisesti ylilyövä tulkinta.