Jos Homegrown olisi ihminen, se olisi kypsässä keski-iässä – Young vaihtoi levyn vuonna 1975 lennossa aivan eri tunnelmaiseen Tonight’s The Nightiin, selityksenään että omasta erosta kertova albumi oli liian henkilökohtainen. Sitä oli toki myös ystävien huumekuolemista kertova Tonight’s The Night, mutta helpommin sulava Homegrown olisi luultavasti palauttanut Youngin listojen kärkisijoille.
Vain viisi levyn kahdestatoista kappaleesta on julkaistu eri levyillä eri muodoissa, eivätkä ne ole juuri keikoillakaan kuluneet. Youngin kuvaus levystä kadonneena linkkinä Harvestin (1972) ja Comes A Timen (1978) välillä on melko osuva. Crazy Horse oli tuolloin telakalla, joten Young käytti pitkälti muita soittajia, muun muassa aina uskollista Ben Keithiä pedal steelissä.
Young eli voimakasta luomiskautta, joten kyse on paremman luokan albumista, joka olisi voitu äänittää vaikka tänään. Erolevy ei tarkoita ”my baby left me” -tyylistä vaikerrusta, vaan laulut ovat monitahoisempia: painajaisia, huumeita, käytyjä paikkoja, mutta myös uuden tulevaisuuden toiveikkuutta.
Kuten nyt tiedämme, hyvinhän siinä kävi. Hienoa, että tämäkin kotona hiottu jalokivi on nyt kaivettu esiin.
