NEIL YOUNG: Are You Passionate?

NEIL YOUNG
Are You Passionate?
Reprise

Viime heinäkuisessa Hartwall Areenan konsertissaan Neil Young hulluine hevosineen oli kerrassaan mainiossa vireessä ja esitti neljä uutta, hienolta kuulostavaa kappaletta. Odotukset uudesta Crazy Horse -levystä olivat siis korkealla. Ne ammuttiin loppuvuodesta tylysti alas: Youngin ilmoitettiin uusivan kymmenen vuoden takaisen yhteistyönsä Booker T & The MG's -yhtyeen kanssa ja maistiaisiksi saimme kuulla laimean Let's Rollin. Olin hyvin huolestunut.

Vuonna 1993 Neil Young yhdisti voimansa Stax-labelin legendaarisen housebandin, Booker T & The MG's:n kanssa. He tekivät kiertueen, jonka jälkeen oli tarkoitus äänittää yhteinen albumi. Suunnitelmat kariutuivat basisti Donald "Duck" Dunnin sairastumiseen ja levytyshommiin on päästy vasta nyt. Lopputulosta kuunneltuani minulla on ilo ilmoittaa, että Are You Passionate? on huomattavasti verevämpi kuin mitä Let's Rollin perusteella odotin.

Tämä on Neil Youngin soul-albumi. Useiden kappaleiden pohjalta löytyy Duck Dunnin variaatioita vanhoista Stax- ja Motown -bassokuluista, joiden päälle on liitetty Youngin hintelä lauluääni ja mannerlaatan kokoinen kitara. Siinä missä miehen edellinen levy oli täysin akustinen, kuullaan Are You Passionatella akustista kitaraa vain yhdellä raidalla, siinäkin taustalla.

Hän on myös uusinut soittotyyliään musiikkia vastaavaksi: kitarasoundi on useissa kappaleissa totuttua pyöreämpi tuoden jopa välillä mieleen Santanan soinnin. Kitara puhuu muutenkin varsin hillitysti – väkivaltaisia feedback-sinfonioita ei tällä kertaa ole tarjolla. Levyä voisi luonnehtia aikuisrockiksi sanan positiivisessa merkityksessä: sen on tehnyt kypsään ikään ehtinyt veteraani, jonka ei tarvitse enää todistaa mitään ja joka tietää mitä on tekemässä. Tunnelma on kiireetön ja levyä kuunnellessa tulee mieleen miten virkistävää näinä tehotuotannon aikoina on kuulla musiikkia, jossa tuotannollisiin seikkoihin ei selvästikään ole kiinnitetty minkäänlaista huomiota. Näitä rumpuraitoja ei ole editoitu Pro Toolsissa eikä epävireisiä lauluja ole lähdetty suoristamaan Autotunella. Levyllä soivat päivän muotisoundien sijasta eletty elämä ja sen tuoma kokemus.

Itselleni mystisintä Neil Youngissa on se miten on mahdollista, että mies voi säilyttää tasonsa niin korkealla vuosista ja vuosikymmenistä toiseen. Kaikki levytykset eivät tietenkään edusta parasta A-ryhmää, mutta niiltä heikommiltakin albumeilta on aina löytynyt pari helmeä. Toki Younginkin todellinen kulta-aika sijoittuu 70-luvulle, mutta mielestäni on hieman häkellyttävää, että mies tempaisee hihastaan vielä vuonna 2002 levyn, joka on täysin vertailukelpoinen kolmenkymmenen vuoden takaisiin klassikoihin. Hänen hyvien biisien back-kataloginsa on pidempi kuin Koististen veljesten rikosrekisteri ja karttuu jälleen tälläkin levyllä muutamalla valioyksilöllä.

Avausraita You're My Girl on hyväntuulinen, rullaava soul-pala, jonka kertosäkeen römeät "my girl" -taustakuorot nostavat hymyn huulille. Kappale kertoo epäilemättä Neilin Amber-tyttärestä. Kakkosbiisi Mr. Disappointment on yksi albumin kohokohtia. Siinä missä Young lauloi edellisen kappaleen ohuella falsetillaan, tulkitsee hän tämän biisin matalana puhelauluna. Intiimi kertomus ikuisesta epäonnistujasta, joka kuitenkin näkee valoa tunnelin päässä. Erittäin hienoja ovat myös levyn slovareihin lukeutuvat When I Hold You In My Arms, Two Old Friends sekä nimibiisi Are You Passionate?

Suurin puute liittyy levyn ja kappaleiden pituuteen: albumista olisi pienellä tiivistämisellä saanut vieläkin ehjemmän kokonaisuuden. Parissa biisissä maistuu täytteen maku ja muillakin raidoilla masteroijan sormi olisi saanut vetää liukuja hieman aikaisemmin alas. Suurin osa lauluista on käytännössä ohi kolmessa minuutissa, mutta silti levyllä on vain kolme biisiä, jotka ovat kestoltaan alle viiden minuutin. Kokonaisuutta sotkee myös Goin' Home, joka muista kappaleista poiketen on äänitetty Crazy Horsen kanssa. Itse biisi teki lähtemättömän vaikutuksen jo Hartwall Areenalla, mutta se ei oikein tunnu löytävän paikkaansa tällä albumilla. Crazy Horse on totaalinen yhtye, joka ei välttämättä toimi näin pieninä annoksina.

Are You Passionate? on kokoelma sympaattisia pieniä lauluja, jotka hiipivät huomaamatta sydämeesi tehden sinne lämpimän pesän.