E Street Band loihtii yhä uljaita mutta aavistuksen kaavamaisia rockmaisemia – arviossa Bruce Springsteenin uutuus

Arvio julkaistu Soundissa 9/2020.
Kirjoittanut: Tomi Nordlund.

Arvio

Bruce Springsteen
Letter To You
Columbia

Bruce Springsteenin ja E Street Bandin paluu erikoislaatuisen vuoden päätteeksi lienee faneille suorastaan jumalallinen lahja. Ja oikein mielelläänhän sitä aina toivottaa tervetulleeksi uuden Springsteen-albumin.

Edellisen kerran Pomoa ja E Street Bandiä kuultiin kuuden vuoden takaisella High Hopes -albumilla. Viime vuonna Bruce puolestaan sooloili varsin onnistuneella Western Stars -levyllä.

Letter to You -albumin avaa yksi sen upeimmista kappaleista, iholle tuleva balladi One Minute You’re Here. Se ei tosin kerro mitään muun levyn linjasta eikä anna vielä isommin näyttöä E Street Bandin mukanaolosta. Kappale tuntuu enemmän akustisen soololevyn raidalta.

Mutta sitten räjähtää: nimikappale Letter to You on juuri sitä intohimoisen tarttuvaa ja näennäisen yksinkertaista mutta silti syvälle porautuvaa rockia, jota tältä sakilta sopii odottaa. Samalla alkaa muistua mieleen se tosiasia, että hyvin harva yhtye osaa loihtia yhtä uljaan eeppisiä rockmaisemia kuin vanha kunnon E Street Band.

Springsteen on kehunut viidessä päivässä täysin livenä taltioitua albumia yhdeksi elämänsä parhaista äänityskokemuksista. Ja tekemisen ilo kieltämättä välittyy. Bändi aistii ja seurailee johtajansa edesottamuksia luontevasti mukana hengittäen.

Albumin nopeatahtisen toteutuksen huomaa esimerkiksi siitä, etteivät maestron sanoitusten rytmitykset ja painotukset ole kaikkien skarpeimpia. Tämä tuo pakettiin hyvää hetkessä elämisen tuntua.

Tekemisen ilo välittyy. Bändi aistii ja seurailee johtajansa edesottamuksia luontevasti mukana hengittäen.

Levyn edetessä sävellyksiltä alkaa kaivata innovatiivisempaa otetta. Etenkin jo ennen maestron vuonna 1973 ilmestynyttä esikoislevyä kirjoitetut If I Was The Priest ja Song For Orphans jäävät raskassoutuisiksi heartland rock -saarnoiksi.

71-vuotiaan rocksuuruuden uusi albumi peilautuu väkisinkin hänen laajaan tuotantoonsa. Janey Needs A Shooter – vanha sävellys sekin – kuulostaa Something In The Nightin (1978) reippaammalta serkulta, kun taas Burnin’ Train asettuu jonnekin Tunnel Of Love- (1987) ja Lucky Town -albumien (1992) välimaastoon. Moni muukin biisi ”sijoittuu” johonkin kohtaan mittavaa Springsteen-aikajanaa.

A Letter To You on hyvä ja tarpeellinenkin levy, mutta materiaalin epätasaisuus ja ajoittainen kaavamaisuus eivät saa kokonaisuutta vierähtämään kolmen tähden paremmalle puolelle.

Lisää luettavaa