"Minulla ei ole hajuakaan miten punk voi tänä vuonna, mutta tiedän, että bändejä on olemassa enemmän kuin koskaan."

"On olemassa kliseinen sanonta, että 'perusta bändi, jonka itse haluaisit nähdä lavalla'. No, tässä se on."

"Mitään levyä ei voi äänittää enää muualla kun puukirkon akustiikassa."

"Kerran baarissa yks nainen tokaisi, että: 'tää on sellasta musiikkia, jonka kuuluu olla olemassa.'"

"Täytyi valita keskeyttääkö kaikki muu ja aloittaa leikki uudella idealla, vai tunkeako idea pöytälaatikkoon ja toivoa saavansa siitä kiinni joskus myöhemmin. Colourin tapauksessa leikkiminen vei voiton."

"Musiikin suunta on edessäpäin, eikä takana. Emme halua tarjota kuulijoille sellaista, mitä he ovat jo kuulleet."

"Tämä vapautuminen kirjoittajana tuntuu tosi hyvältä. No limits, nääs."

“Luulin et tää oli jotain elektronista, mut täähän on ihan poppia.”

"Aika nopeasti kolahti kaikille yhteinen käsitys uudesta soundista ja tuli upea tekemisen fiilis. Tuli sellainen olo, että nyt ollaan jonkin mielenkiintoisen äärellä!"

"Yleisössä ollut henkilö sanoi kokeneensa keikkamme aikana suuren valaistumisen ja löytäneensä tarkoituksen elämälleen."

"Niin mä teen, vaik sais elää enää pienen hetken niin kuin Sibelius nuorena", laulaa Valtter Vin kappaleellaan Sibelius nuorena. Sooloprojektin taustalta löytyy 29-vuotias Valtteri Väänänen, joka on vahvasti kiinni kotimaisessa indie- ja pop-kentässä jokseenkin tuntemattomana takapiruna.

Järvenpäästä kotoisin oleva Entäs Peltonen? sekoittelee funkin ja rytmimusiikin sävyjä 2010-lukulaiseen suomirockiin ja lähtee keikoilla viettämään hauskaa iltaa yleisönsä kanssa.